ujokani
20.1.2014
And mine are long and sharp, my lord
No nyt on aika.
Tammikuu on mennyt piirrustuspöydän ääressä, kirjaimellisesti. Töitä, suunnittelu- ja kuvituskeikkaa on riittämiin. Arjen tasapainottelua.
Mutta olo on hyvä, vuoden alku lupaava. Olen lukenut, juonut teetä, hakannut pleikkaria, istunut kahviloissa, haaveillut tulevan kevään seikkailuista. Katsonut kaikki Game of Thronesin kaudet, pakko lukea kirjat nytheti. Ahdistunutkin vähän, kaikista uusista haasteista. Mutta kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin.
Ei vitsi jännittää. Tässä se nyt on, elämä.
31.12.2013
niin meni
Joulukuu meni kiireessä ja kaikessa rauhassa. Hyvien asioiden äärellä.
Mutta uusi aika alkaa. Nurkassa on pino lehtiä, joissa on taittojani ja kuvituksiani. Se taisi olla koko vuoden paras saavutus. Suunta on nyt enemmän suoraan eteenpäin kuin ehkä ikinä ennen.
Nyt minulla on aikaa tehdä se, mihin olen kaiken aikaa pyrkinyt. Jännittää.
Kiitos kulunut vuosi.
21.11.2013
mustaan veteen
Herään kuudelta, pimeyteen ja kylmyyteen.
Kissat pyörivät jaloissa kun piirrän itseni näkyväksi.
Pukeudun puolisokkona, ainoat valonlähteet on puhelin ja tuikut olohuoneessa.
Suukotan ja poistun ovesta.
Olen ulkona sateessa viittä vaille seitsemän.
Pyörän polkimet kitisee, pisarat valuu poskilla.
Junassa uni sekoittuu harhaan.
Pohjoisesta tulevat lohikäärmeet, kantamaan meidät pois.
Yhdeksästä eteenpäin olen muualla.
Seitsemältä illalla olen taas kotona.
Silloin piirrän sivun täyteen, pelastan maailman niiltä lohikäärmeiltä
ja yhdessä hänen kanssaan maalaamme uuden taivaanrannan.
Kissat pyörivät jaloissa kun pyyhin itseni näkymättömiin.
19.11.2013
avara
Yksi mielestäni kauneimman kuuloisista sanoista.
Muita lempisanojani: Usva. Aura. Turma. Ruhtinas.
---
Neljäs marraskuuta oli syntymäni vuosipäivä. Juhlin sitä pienillä minut onnelliseksi tekevillä asioilla. Pieni aamubrunssi ja pari jaksoa yhteistä lempisarjaa tuntui suurelta juhlalta.
Kun hän seisoi ovella ja piilotteli kauniita kukkia selkänsä takana
Hymyilin sydämeni pohjasta.
Lahjaksi somat kupit ja teetä.
Myöhemmin kävely lempikahvilaan, tärkeiden asioiden äärelle.
Pidän tästä ajasta, pimeydestä, himmeistä valoista, sisäisestä lämmöstä. Hämäristä kahviloista ja hiljaisuudesta. En halua astua aurinkoon. Haluan kaikki pimeät rauhan hetket.
Toisena hiljaisena iltana päätin juhlistaa en-mitään-erityistä menemällä yksin elokuviin. Se on aika mukavaa, siinä on ihan oma tunnelmansa. Kauhupätkä oli kehno, sen tiesin jo etukäteen mutta halusin silti mennä, ei se haitannut. Sain oman hetkeni. Kauhuelokuvat rauhoittaa.
Muita lempisanojani: Usva. Aura. Turma. Ruhtinas.
---
Neljäs marraskuuta oli syntymäni vuosipäivä. Juhlin sitä pienillä minut onnelliseksi tekevillä asioilla. Pieni aamubrunssi ja pari jaksoa yhteistä lempisarjaa tuntui suurelta juhlalta.
Kun hän seisoi ovella ja piilotteli kauniita kukkia selkänsä takana
Hymyilin sydämeni pohjasta.
Lahjaksi somat kupit ja teetä.
Myöhemmin kävely lempikahvilaan, tärkeiden asioiden äärelle.
Pidän tästä ajasta, pimeydestä, himmeistä valoista, sisäisestä lämmöstä. Hämäristä kahviloista ja hiljaisuudesta. En halua astua aurinkoon. Haluan kaikki pimeät rauhan hetket.
Toisena hiljaisena iltana päätin juhlistaa en-mitään-erityistä menemällä yksin elokuviin. Se on aika mukavaa, siinä on ihan oma tunnelmansa. Kauhupätkä oli kehno, sen tiesin jo etukäteen mutta halusin silti mennä, ei se haitannut. Sain oman hetkeni. Kauhuelokuvat rauhoittaa.
8.11.2013
surrur
Marraskuun ensimmäisenä pöydälle oli ilmestynyt ananas.
Sain lahjaksi Surrur-kirjan. Se on aika hurmaava.
.
Visuaalisesti kauniita kirjoja on kätevä olla hyllyssä.
29.10.2013
how i wish you were fear
Se menee nopeasti, ihan liian nopeasti.
Kuukausi enää jäljellä tätä rutiinia, aamukuudelta ylös-iltaseitsemältä kotona. Lokakuu on ohi ennen kuin ehdin edes uppoutua siihen. Mutta marraskuu, aina olen pitänyt siitäkin. Kohta ehdin piirtää vähän enemmän.
Kiva kuppi ja poppigootti.
Joka-aamuinen tyynynvaltaaja.
Aamu oli sunnuntaina sumuinen.
Sitä ehdin tunnelmoida.
En ole ehtinyt minnekkään, mutta ei se mitään. Tuleva viikonloppu on kiva, sen tiedän. Silloin juhlin koska olen lisännyt vuoden elämääni, ja elämä ja sen eläminen on hieno syy juhlaan, pieneenkin.
27.10.2013
no mutta
Missä olimmekaan
Piirsin raidat kukkaruukkuun ja söin minttukrokanttisuklaata voi apua se on hyvää
Innostuin vähän
Nyt piirrän, piirrän piirrän. Töitä, töitä kaikkialla. Sillä elän.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)